Battlefieldin pelaaminen

EA DICEn kehittämä Battlefield-sarja ei ole PC-maailmassa enää mikään eilisen teeren poika – ensimmäinen osa Battlefield 1942, joka nimensä mukaisesti sijoittuu vuoteen 1942 ja II maailmansotaan, julkaistiin jo vuonna 2002. Ensijulkaisu oli suunnattu PC:lle ja Macille, mutta kolmen vuoden kuluttua julkaistu Battlefield 2: Modern Combat ilmestyi tuon ajan konsoleille Playstation 2:lle ja Xboxille.

Pelisarja on sijoitettavissa niin kutsutun FPS- eli First Person Shooter -genren alle. Kuten monet muutkin pelit tässä genressä, myös Battlefield painottaa moninpeliä hyvin paljon. Siltikin myös uusimmat Battlefield-julkaisut pitävät sisällään mahdollisuuden laadukkaasti toteutettuun yksinpeliin, eli tässä mielessä sarjan voidaan katsoa säilyttäneen alkuperäisen identiteettinsä.

Pelin pelaamisesta yleisesti

FPS-genre lienee suurimmalle osalle lukijoista perusteiltaan tuttu – kysehän on ensimmäisestä perspektiivistä käsin kuvatuista ammuskelupeleistä, mikäli asiaa tahdotaan rajusti yksinkertaistaa. Tässä mielessä Battlefield ei kovin rankasti erotu genreveljistään. Battlefield-pelin historia on kuitenkin varsin laajamittainen.

Erottuvia tekijöitä tässä pelisarjassa kuitenkin riittää. Ensinnäkin, paino on todella laajoissa kartoissa. Siinä missä Counter-Strikea esimerkiksi tahkotaan varsin pienillä kartoilla, jotka oikeassa luonnossa vastaisivat ehkä selkeästi alle neliökilometrin kokoista aluetta, ovat Battlefieldin kartat yleensä todella suuria. Tämän takia moninpelissäkin joukkueet voivat olla varsin isoja. Karttoja on myös vaikea oppia nopeasti ulkoa niiden laajuuden takia. Tämä lisää pelin kestoa moniin muihin FPS-genren peleihin verrattuna huomattavasti.

Pelissä on läsnä myös ns. luokkajärjestelmä, eli jokainen pelaaja kuuluu luokkaan. Itse pelaan usein medicin eli lääkintämiehen luokassa, mutta tämä on vain yksi monista mahdollisuuksista. Kaikilla luokilla on lähtökohtaisesti oma pääaseensa ja muut varusteensa.

Battlefield-sarjan yksi erottuvista tekijöistä FPS-genressä ovat myös lähitaistelut muiden pelaajien kanssa. Kyse ei siis ole pelkästään ampumisesta, vaan joskus taistelut menevät todella iholle, aivan kuten oikeassakin sodassa. Tämä on mielestäni todella mukava lisä ja tuo entisestään lisää syvyyttä pelisarjaan. Jos siis etsit peliä, jossa sniperit vain napsivat kanssapelaajia piiloistaan, kannattaa ehkä jatkaa etsimistä.

Pelisarjan ensimmäinen osa sijoittuu tosiaan II maailmansotaan, mutta sittemmin EA DICE on vienyt Battlefieldin mm. Vietnamin sotaan, fiktiiviseen Yhdysvaltain ja Kiinan sotaan nykyajassa sekä kauas tulevaisuuteen pelissä Battlefield 2142.

Battlefield ja moninpeli

Vaikka yksinpelimahdollisuus onkin säilytetty pelisarjassa sen koko historian läpi, on moninpeli kuitenkin sen todellinen suola. Kuten suurimmassa osassa muitakin nykypäivän FPS-pelejä, myös Battlefield-sarjassa on tärkeää, että menestyvän moninpelijoukkueen jokaisella pelaajalla on oma roolinsa. Ilman joukkuepeliä ei tässä pelissä menesty.

Moninpelissä varsin tärkeään rooliin nousevat myös erilaiset taistelukentältä löytyvät ajoneuvot. Tarjolla on kaikenlaista miehistönkuljetusajoneuvoista aina massiivisen tuhovoiman välineisiin, kuten vaikkapa tankkeihin. Pelkän tappamisen tai miehistönkuljetuksen ohella näitä ajoneuvoja voidaan käyttää myös taktisensa suojana tai toisaalta niillä voidaan myös tuhota rakennuksia.

Menestyksekäs Battlefieldin moninpelin pelaaja löytää itselleen sopivan roolin ja kehittyy siinä hyväksi. Se on oikeastaan ensimmäinen neuvo, jonka tahdon uusille pelaajille antaa: löydä itsellesi sopiva rooli.